Ikääntyvä mies ja sydän

Dos. Hannu Vanhanen
Asiantuntijalääkäri.
Suomen Sydänliitto Ry

Toimiva sydän on yksi elämisen perusehto. Ilman sydämen toimintaa ei ole elämääkään. Sydän on pumppu, joka tauotta kierrättää verta ja sen mukana happea ja ravinteita kaikkialle elimistön solujen käyttöön ja paluukuormana toimittaa hiilidioksidia keuhkojen kautta poistettavaksi ja kuona-aineita maksaan ja munuaisiin jatkokäsittelyä varten. 
Vanhenemisen seurauksena sydämen mekaaninen toiminta heikentyy ja sen pumppausvoima vähenee. Itse sydänlihas "jäykistyy" menettäessään kimmoisuuttaan. Samoin maksimaalinen syke pienenee iän mukana ja pumppaustoimintaa haittaa myös "venttiilien" eli sydämen läppien kalkkeutuminen. Myös verisuonet jäykistyvät ja sen seurauksena systolinen eli työvaiheen painetaso nousee. Edelleen verenpaineen säätelyjärjestelmä rappeutuu, mikä altistaa verenpaineen liialliseen pienenemiseen asennonmuutosten yhteydessä, esimerkiksi kun noustaan makuulta ylös. Verenkierron tyypillisiä muutoksia ovat verisuonissa kiertävän verimäärän väheneminen verenkierron hormonaalisen ja hermostollisen säätlyjärjestelömän rappeutuminen.

Sydämen oman hyvinvoinnin kannalta keskeisiä ovat sen pinnalla kulkevat kolme sepelvaltimoa, joitten varassa sydänlihaksen oma hapentarve on. Kun nämä suonet ahtautuvat, kehittyy sydänlihakseen paikallisia hapenpuutealueita, jotka aistitaan rasitusrintakipuina tai hengenahdistuksena. Tällöin puhutaan sepelvaltimotaudista, joka on sydäntaudeista yleisin. Sepelvaltimotauti on miesten yleisin kuolinsyy. Sepelvaltimotaudin äkillinen paheneminen johtaa sydäninfarktiin eli sydänveritulpan muodostumiseen.

Sydäninfarktin oireet voivat seniorikansalaisella olla melko vähäiset, oireettomia tapauksia on eri arvioiden mukaan joka kolmas. Rintakipu voi olla vähäinen, hengenahdistus on tavallisempi kuin nuoremmilla, aivoverenkierron häiriön pohjalta voi kehittyä sekavuutta tai sydäninfarkti voi johtaa selittämättömään yleiskunnon romahtamiseen.

Sepelvaltimotauti, sydäninfarktin jälkitila (lihasvaurion seurauksena) kohonnut verenpaine tai läppäviat voivat johtaa tilaan, jossa sydämen pumppausvoima ei riitä normaalin verenkierron ylläpitämiseksi. Tällöin puhutaan sydämen vajaatoiminnasta. Keuhkokuume keuhkoveritulppa tai rytmihäiriöt voivat johtaa myös sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen. Rytmihäiriöistä tavallisin on eteisvärinä ja sille tyypillistä on, että eteiset ja kammiot eivät supistu perättäin synkronisesti , vaan eteiset ja kammiot supistuvat kumpikin omaa tahtiaan. Tällöin sydämen syke on epätasainen ja epäsäännöllinen ja ymmärrettävästi sydämen työtehosta menetetään jopa kolmannes.

Sepelvaltimotaudin esiintyminen on siirtynyt vanhempiin ikäryhmiin, kun väestötasolla on aikaansaatu veren kolesteroliarvojen ja verenpainelukemien pienentyminen ja lisäksi tupakointi on miesten keskuudessa lähes puolittunut huippuluvuistaan. Tämän ansiosta miesten elinajan odote on noussut nykyiseen 75 vuoteen, kun naisten vastaava ennusteluku on yli 81 vuotta. Aikaisemmin tämä sukupuoliero oli suurempi ja on eurooppalaisessa vertailussa vieläkin yksi suurimpia. Uusimpien seurantatutkimusten mukaan keski-iän kohonnut verenpaine ja kolesteroli lisäävät myös muistihäiriöiden (dementian) riskiä myöhemmällä iällä.

 

Erilaiset potenssihäiriöt ovat miesten yleinen ongelma. Kun arviolta joka toisella 50 vuotiaalla voi olla tilapäisiä ongelmia saavuttaa riittävä erektio, on 70-vuotiailla joka kahdella kolmesta vastaavia ongelmia. Taustalla on lantion alueen ja siittimen verenkierron toimintahäiriö ja monesti erektiohäiriön taustalla on (sepel)valtimotauti.

Lääkäri Merja Ahto tutki Liedon kunnan alueella sepelvaltimotaudin esiintymistä ja sen vaikutuksia elämän laatuun yli 64-vuotiailla miehillä ja naisilla. Sepelvaltimotautia esiintyi neljällä miehellä kymmenestä, rintakipuoire oli yhdellä kymmenestä ja joka kuudes oli sairastanut sydäninfarktin. Sepelvaltimotautipotilailla oli fyysinen suorituskyky huonompi kuin vastaavan ikäisillä verrokeilla, mikä selittyi osin käytetyillä lääkkeillä. Lääkkeet ovat kuitenkin tärkeitä ja elinennustetta parantavia. Yllättävää oli, että masentuneisuus oli yleistä ja etenkin miehillä se oli aiemmin diagnostisoimaton. Henkisten toimintojen alueella sydänpotilaat ja verrokkihenkilöt eivät eronneet toisistaan. Sosiaalinen toimintakyky oli heikentynyt, jos fyysinen kunto oli huono eli elämänpiiri oli kapeutunut. Tutkimuksessa todettiin lisäksi, että iäkkään sepelvaltimotauti on taudinkuvaltaan vaihteleva.

Sydänsairaudet ovat iäkkäillä miehillä tavallisia. Ne vaikuttavat sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin ja voivat heikentää elämän laatua. Nykyaikaiset lääkitykset ovat parantanet potilaiden elinennustetta ja hyvinvointia huomattavasti. Myös liitännäisilmiöiden kuten erektiohäiriöiden ja masennuksen hoitoon on käytettävissä tehokkaista ja turvallisia lääkkeitä. Ystävät, harrastukset ja hyvät sosiaaliset verkostot ylläpitävät myös hyvää elämän laatua. Tupakoimattomuudella, liikkumalla päivittäin aktiivisesti ja huolehtimalla terveellisestä ruokavaliostaan voi ikääntyvä mies keinoillaan edistää hyvinvointiaan. Eritoten liikkumisen tärkeydestä myös ikääntyvillä on tullut paljon tutkittua uutta tietoa.