Väitös 11.9.2015: Alzheimer-lääkityksen tehoa voidaan arvioida toiminnallisen magneettikuvantamisen avulla, Itä-Suomen yliopisto

Lääketieteen lisensiaatti Pekka Miettisen väitöskirjatutkimus osoitti, että toiminnallisen magneettikuvantamisen avulla voidaan arvioida kolinergisen lääkityksen vastetta Alzheimer-potilailla. Alzheimerin taudin lääkkeenä käytetyn koliiniesteraasin estäjän aikaansaama aivoaktivaatio ja sen havaittavuus toiminnallisessa magneettikuvassa riippuu tulosten mukaan taudin vakavuudesta. Lisäksi tutkimus osoitti, että ohimolohkon entorinaalisen kuoren tilavuus ja posteromediaalisen aivokuoren toiminta muuttuvat Alheimerin taudin alkuvaiheessa ja nämä muutokset kytkeytyvät voimakkaasti toisiinsa. Näin ollen rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tutkiminen näiltä vahvasti toisiinsa kytkeytyviltä aivoalueilta voi olla hyödyksi taudin varhaisessa diagnostiikassa.

Alzheimerin tauti on yleisin dementoiva sairaus ja yksi merkittävimmistä ikääntyvän väestön sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttajista. Tautiin liittyvät biokemialliset muutokset alkavat jopa vuosikymmeniä ennen havaittavia oireita. Tutkimuksen kannalta merkittäviä resursseja on keskitetty taudin kulkuun vaikuttavien lääkkeiden kehittämiseen. Näiden tulevaisuuden hoitojen kannalta olisi kuitenkin optimaalista tunnistaa Alzheimerin tauti mahdollisimman aikaisin, jolloin palautumattomia muutoksia aivoissa ei vielä olisi ehtinyt tapahtua. Miettisen väitöstutkimuksen tavoitteena oli parantaa ymmärrystä tautiin liittyvien morfologisten ja patofysiologisten muutosten osalta ja kehittää potentiaalisia magneettikuvantamismarkkereita nykyisen ja tulevan lääkehoidon vaikutuksien tunnistamiseen sekä uusia menetelmiä taudin varhaiseen diagnostiikkaan.

Toiminnallinen magneettikuvantaminen (fMRI) on menetelmä, jolla tutkitaan aivojen eri osien toiminnan aktiivisuutta potilaan suorittamien tehtävien aikana. Aktiivisuus selvitetään laskennallisesti verenkierron muutoksista, jotka näkyvät magneettikuvantamisdatasta happeutuneen ja happeutumattoman hemoglobiinin erilaisten magneettisten ominaisuuksien vuoksi. Alzheimerin taudin lääkityksenä käytetään yleisesti koliiniesteraasin estäjiä, kuten donepetsiiliä, galantamiinia ja rivastigmiinia. Nämä lääkeaineet lisäävät välittäjäaineena toimivan asetyylikoliinin määrää aivoissa kompensoiden siten sairauden aiheuttamia kolinergisen järjestelmän vaurioita.

Tutkimuksen tulosten mukaan kolinergisen stimulaation aikaansaama aivoaktivaation voimistuminen tehtävän suorituksen kannalta oleellisilla aivoalueilla oli riippuvainen toimivista aivoverkostoista ja koliiniesteraasin estäjän aikaansaamasta positiivisesta vasteesta. Toiminnallisen magneettikuvantamisen avulla pystyttiin tunnistamaan koliiniesteraasin estäjälääkityksestä hyötyvät potilaat. Tutkimuksessa käytetty kuvantamismenetelmä voi olla tulevaisuudessa tärkeä testattaessa uusia lääkeaineita ja niiden tehoa potilailla.

Lisäksi tutkimus osoitti entorinaalisen korteksin tilavuuden ja posteromediaalisen korteksin toiminan kytkeytyvän toisiinsa. Jatkumossa normaaleista iäkkäistä lievästi kognitiivisesti heikentyneiden kautta Alzheimerin tautia sairastaviin posteromediaaliset toiminnan muutokset ilmaantuivat jo ennen kuin samoissa rakenteissa havaittiin tilavuuden muutoksia. Tämä antaa toiveita havaita alkava tautiprosessi jo ennen kuvantamalla nähtäviä, merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

Tulevaisuudessa keskeisintä on pystyä diagnosoimaan Alzheimerin tauti mahdollisimman varhain, kun aivojen rakenteessa ei vielä ole tapahtunut pysyviä muutoksia. Tällöin hoidoilla olisi mahdollisuus vaikuttaa taudin etenemiseen tehokkaasti. Tämä vaatii kuitenkin vielä paljon lisätutkimusta.









Linkit