Väitös 26.9.15:Sotiemme veteraanien terveys ja toimintakyky. Veteraaniprojekti 1992 ja 2004. Oulun yliopisto

Koetut kävelyvaikeudet, neurologiset sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ennustavat sotiemme veteraanien toimintakyvyn laskua jopa 12 vuotta etukäteen.

Kävelyvaikeudet heikentävät myös veteraanien itsearvioitua (koettua) terveydentilaa ja ennustavat kuolleisuutta.

Riitta Leskisen väitöstutkimuksessa veteraanien kävelykykyä selvitettiin kysymällä, pystyvätkö he kävelemään ulkona 500 metriä ilman vaikeuksia. Hyväksi koettu terveydentila ja kivuttomuus ennustivat hyvää kävelykykyä mutta veteraanien saamalla avo- tai laitoskuntoutuksella ei todettu olevan vaikutusta kävelykykyyn.

Tutkimus osoitti, että veteraanien koettua terveydentilaa heikentävät kävelyvaikeuksien lisäksi myös sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä neurologiset sairaudet.  Kuolleisuutta ennustavia tekijöitä olivat kävelyvaikeuksien lisäksi useiden sairauksien esiintyminen samanaikaisesti (multimorbiditeetti), huonoksi koettu terveydentila, masennus ja uupumus, kaatumiset, heikentynyt muisti ja virtsan pidätyskyvyn heikkeneminen.

Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosina 1992 ja 2004 tekemiin postikyselyhin, joista ensimmäinen lähetettiin kaikille Suomessa asuville lähes 243000 veteraanille. Kyselyn tarkoituksena oli tuottaa tietoa veteraanien elinoloista, terveydentilasta, kuntoutus- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä näiden palvelujen kehittämistarpeista, ja siihen vastasi noin 227000 veteraania. Toinen kysely lähetettiin keväällä 2004 satunnaisesti valitulle 5750 veteraanille, jotka osallistuivat vuoden 1992 tutkimukseen. Kyselyyn vastasi tuolloin 4999 sotiemme veteraania.

Väitöstutkimuksen aineisto on poikkeuksellisen laaja eikä vastaavanlaista, käytännössä koko veteraaniväestön kattavaa tutkimusta ole tehty missään muualla. Tutkimuksen perusteella on mahdollista tunnistaa ne riskitekijät, jotka heikentävät veteraanien koettua terveydentilaa ja toimintakykyä ja ennustavat kuolleisuutta, ja suunnata tukitoimet niitä eniten tarvitseville.  Koska sotiemme veteraanit ovat osa vanhusväestöä, tutkimuksesta saatuja tietoja voidaan käyttää apuna suunniteltaessa ikäihmisille tarkoitettuja palveluja ja mietittäessä palvelujen kohderyhmiä.



Linkit