Väitös 12.12.2015: Intervening nutrition among community-dwelling individuals with Alzheimer's disease and their spouses. Helsingin yliopisto

Ravitsemustila heikkenee iän, toiminnanvajausten ja sairauksien lisääntyessä. Huono ravitsemustila ja vähäinen ravintoaineiden saanti lisäävät sairastavuutta, ja erityisesti riittämätön proteiinin saanti kiihdyttää ikääntyneillä lihaskatoa, mikä johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen. Ravitsemusongelmat ovat yleisiä muistisairailla ihmisillä, mutta myös iäkkäät puolisohoitajat voivat olla ravitsemusriskissä. 

ETM Taija Purasen  väitöstutkimuksessa selvitettiin millainen on kotona asuvien muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemustila ja ravintoaineiden saanti verrattuna suosituksiin. Lisäksi tutkittiin, onko puolisohoitajan sukupuoli yhteydessä tutkittavien ravintoaineiden saantiin. Räätälöidyn ravitsemusohjauksen vaikuttavuutta Alzheimer-potilaiden painoon, ravitsemustilaan, ravintoaineiden saantiin, elämänlaatuun ja kaatumisten ehkäisyyn tutkittiin satunnaistetulla, kontrolloidulla, tutkimusasetelmalla. Tutkittavat rekrytoitiin pääkaupunkiseudulta. Ravitsemustila arvioitiin Mini Nutritional Assessment (MNA) -testillä ja ravintoaineiden saanti laskettiin kolmen päivän ruokapäiväkirjoista. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin 15D -kyselylomakkeella ja kaatumisia puolisohoitajan kirjaaman kaatumispäiväkirjan avulla.

 Interventioryhmään kuuluvat pariskunnat saivat räätälöityä ravitsemusohjausta kotonaan 4-8 kertaa vuoden aikana ja kontrolliryhmään kuuluvat saivat oppaan ikääntyneen ravitsemuksesta. Tutkimukseen osallistui 99 pariskuntaa. Muistisairaiden keski-ikä oli 77,4 ja puolisohoitajien 75,2 vuotta.

Alkutilanteessa muistisairaista 44 % ja puolisohoitajista 16 % olivat MNA-testin perusteella aliravitsemusriskissä. Muistisairaista miehistä 47 % ja naisista 71 % sai proteiinia alle 1 g kehon painokiloa kohden, vastaavat luvut puolisohoitajamiehillä noin 71 %, ja naisilla 49 %. Noin puolet tutkittavista sai suosituksia vähemmän C- ja E-vitamiinia, ja folaatin saanti oli valtaosalla tutkittavista suosituksia alhaisempaa. Räätälöidyllä ravitsemushoidolla ei ollut vaikutusta muistisairaiden henkilöiden painoon, mutta ohjaus paransi interventioryhmään kuuluvien ravintoaineiden saantia ja elämänlaatua. Lisäksi interventioryhmään kuuluvilla muistisairailla havaittiin merkitsevästi vähemmän kaatumisia verrattuna kontrolliryhmään. 

 Kotona asuvat muistisairaat ja heidän puolisohoitajansa ovat heterogeenisia ravitsemuksen suhteen, joten räätälöidylle ravitsemusohjaukselle on tarvetta. Miehet puolisohoitajina saattavat tarvita erityistä tukea ravitsemuksessa. Kotikäynneillä toteutettu räätälöity ravitsemusohjaus tulisi olla osana kotona asuvien muistisairaiden ja heidän puolisoidensa hyvää hoitoa.

Linkit