XIV Geriatripäivät Helsinki 2017 - Palkinnonsaajat

Suomen Geriatrit ry kutsuu Vuoden 2017 Geriatriksi

Dosentti geriatrian erikoislääkäri Marja-Liisa Laakkosen

Tänä vuonna vuoden geriatriksi valittu on henkilö, joka varmasti nauttii koko geriatrikunnan arvostusta. Marja-Liisa Laakkonen on valmistunut LL 1986  ja geriatriksi vuonna 1996. Hän on toiminut lähes koko kliinisen työuransa Helsingin kaupungilla, ensin Koskelan sairaalassa ja sittemmin Laakson sairaalassa.  Hän on erittäin taitava kliinikko, jolle kollegat ja geriatri-kollegat lähettävät omaisiaan - tämä kuvaa hänen osaamisensa suurta arvostustaan.

Marja-Liisa Laakkosen keskeiset osaamisalueet liittyvät paitsi kliiniseen osaamiseen, myös ikääntyneiden saattohoidon sekä muistisairaiden hoidon kehittämiseen.  Marja-Liisa Laakkonen väitteli 2005 iäkkäiden ihmisten elämän loppuvaiheen hoitotoiveista. Kirja sisälsi sekä saattohoidossa olevien vanhusten laadullisen haastattelututkimuksen että epidemiologisia tutkimuksia, joissa selvitettiin miten hoitotoiveet toteutuvat käytännössä. Rohkeus mennä lähelle kuolemaa ja surua, poikkeuksellinen kyky kuunteluun, empatiaan ja vuorovaikutukseen vanhusten ja heidän omaistensa kanssa onkin ml:lle ominaista.

Hän oli vuosina 2004-6 Vanhustyön keskusliiton Omaishoito yhteistyönä hankkeessa selvittämässä muistikoordinaattori -hoidon vaikuttavuutta. ML oli tuossa hankkeessa konsultoiva geriatri ja vahvistamassa intervention vaikuttavuutta. Tässä yhteydessä hän selvitti myös Kelan rahoittamalla kyselytutkimuksella, mitä muistisairaat kokevat kun kuulevat muistisairaus-diagnoosin ja miten he saavat informaatiota sekä mitä muistisairaat toivovat elämän loppuvaiheen hoidoltaan.

Johdonmukaisesti  uralleen Marja-Liisa Laakkonen kehitti vuosina 2011-4 muistisairaille ja heidän omaishoitajilleen heti diagnoosin jälkeen tarjottavan ryhmähoidon: Omahoitovalmennuksen, jota hän tutki satunnaistetulla, kontrolloidulla asetelmalla. Omahoitovalmennuksessa muistisairaat ja heidän omaishoitajansa tapaavat omissa ryhmissään 8 kertaa, saavat toivomaansa tietoa ja tukea. Tutkimus osoitti omaishoitajien elämänlaadun paranevan ja muistisairaiden kognition kohenevan.

Marja-Liisa Laakkonen on johdonmukaisesti kehittänyt muistisairaiden hoitoa Helsingissä ja Suomessa. Hän on ollut laatimassa muistisairaiden hoitopolkua ja geriatrista muistipoliklinikkaa Helsingissä. Hänen Omahoitovalmennuksensa leviää Helsingissä ja osa muistisairaiden hoitopolkua.

Marja-Liisa Laakkonen on pohtinut muistisairaiden hoidon etiikkaa. Hänen arvostustaan kuvaa se, että häneltä on kahdesti pyydetty pääkirjoitus BMJ:hin muistisairaiden ja heidän omaishoitajiensa hoidosta ja sen etiikasta.


Vuoden 2017 geriatrian alan väitöskirja

LT Eveliina Upmeier: Cholesterol, cardiovascular disease and statin use in older persons. Turun yliopisto, 2016.

Eveliina Upmeierin väitöskirjassa (Kolesteroli, valtimosairausriski ja statiinien käyttö iäkkäillä) selvitetään seerumin kolesteroliarvojen yhteyttä kuolleisuuteen ja ikääntymiseen liittyviä kolesteroliarvojen muutoksia. Aineistona oli Turun vanhustutkimuksen 70-vuotiaista koostuvan kohortin pitkäaikaisseuranta sekä kahden 20 vuoden välein kerätyt kohorttiaineistot, joita vertailtiin. Väittelijä selvitti myös rekistereistä , miten 70+ vuotiaat (v 2000-8) käyttävät statiineja. Tutkimustarve lähti siitä, että ei oikein tiedetä, miten paljon statiinihoidosta hyötyvät ne iäkkäät, joilla ei ole aikaisempaa valtimosairautta. Poikkileikkausasetelmissa matalan kolesterolitason omaavilla on ollut heikompi ennuste kuin korkean kolesterolitason omaavilla. Ikäihmiset ovat myös herkempiä saamaan sivuvaikutuksia statiinihoidosta.

Turun Vanhuskohortin 70-vuotiaiden kotona asuvien henkilöiden matala kokonaiskolesteroli-, LDL-ja HDL kolesterolipitoisuus oli yhteydessä lisääntyneeseen kuolemanriskiin 12 vuoden seurannassa, mutta kun analyyseissa vakioitiin muiden kuolleisuutta lisäävien riskitekijöiden vaikutus, niin em. yhteys hävisi. Kohorttien vertailututkimuksessa myöhemmin tutkitun kohortin väestöllä oli vähemmän valtimosairauksia ja heidän riskitekijänsä olivat paremmin kontrollissa näkyen mm. preventiivisen lääkehoidon, kuten statiinien ja verenpainelääkkeiden lisääntyneessä käytössä.

Rekisteritutkimukset osoittivat, että iäkkään väestön statiinien käyttö on lisääntynyt Suomessa huomattavasti, etenkin vanhimmissa (80+) ikäluokissa ja suuren valtimotautiriskin omaavilla henkilöillä. 2/3 uusista statiinin aloittajista jatkoi lääkitystään säännöllisesti 4 vuoden seurannan ajan; pääosa käytön keskeytyksistä tapahtui ensimmäisen käyttövuoden aikana.  Yhteenvetona todetaan, että statiineja käytetään Suomessa paljon vanhimmissa ikäryhmissä. Suurimmalla osalla iäkkäistä statiininkäyttäjistä oli suuri valtimosairaustapahtuman riski, eli hoito on oikein ohjautunut niille, jotka todennäköisesti siitä eniten hyötyvät.

Väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa 27.5.2016. Väitöskirjan ohjasivat geriatrian prof Matti Viitanen ja farmakologian dosentti Maarit Jaana Korhonen.

 

Vuoden 2017 geriatrian alan julkaisu

Karppinen Helena, Laakkonen Marja-Liisa, Strandberg Timo, Huohvanainen Emmi, Pitkälä Kaisu:

Do you want to live to be 100? Answers from older people. Age Ageing. 2016 ;45(4):543-9.

Vuoden artikkeliksi valikoitu tutkimus joka sopii hyvin myös meidän Geriatripäivien 100-vuotisteemaan. Käsittelemmehän täällä 100-vuotiasta Suomea ja satavuotiaita Suomessa. Vuoden artikkeli on  Helena Karppisen ja kollegoisen Age Ageing heinäkuun numerossa 2016 julkaistu "Do you want to live to be 100? Answers from older people."

Artikkelissa selvitettiin Helsingin Vanhustutkimuksen ja DEBATE tutkimuksen kolmannen kohorttiaallon  75-95 ikäihmisiltä, haluaisivatko he elää satavuotiaiksi ja jos haluaisivat tai eivät halua - millaisia syitä heillä on tähän. Kolmannes vastanneista halusi elää 100-vuotiaaksi. Mitä lähempänä tutkittava oli 100-vuoden ikää ja mitä parempi oli koettu terveydentila, sitä innokkaammin hän halusi saavuttaa korkean iän. Miehet toivoivat useammin kuin naiset saavuttavansa 100 vuoden iän.

Usein toive saavuttaa korkea ikä oli ehdollinen - "jos olen hyvässä kunnossa". Monet sanoivat rakastavansa elämää ja  olevansa uteliaita näkemään, mitä maailmassa tai heidän läheisilleen tapahtuu. Ne jotka eivät toivoneet korkeaa ikää, sanoivat pelkäävänsä yksinäisyyttä, vaivoja, toiminnanvajeita, ja olevansa taakka omaisilleen. Monet myös kokivat, etteivät halua uhmata kohtaloaan.

 

Suomen geriatrit ry kutsuu kunniajäsenekseen

Professori geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Valvanne

mittavan elämäntyönsä johdosta geriatrian alan ohjaajana, kouluttajana ja kehittäjänä.

Jaakko Valvanne on  airuemme, mediapersoonamme Suomessa, joka tuo esille geriatrian merkitystä suurelle yleisölle. Hänen valoisuutensa ja kykynsä popularisoida tiedettä suurelle yleisölle on vertaansa vailla.

 

Suomen geriatrit ry kutsuu kunniajäsenekseen

Professori sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Riitta Antikaisen

mittavan elämäntyönsä johdosta geriatrian alan ohjaajana, kouluttajana ja kehittäjänä.

Riita Antikainen on airuemme Euroopassa. Suuri persoona hänkin, pitää Suomen ja pohjoismaiden arvojen puolta EUGMS:ssä. On hienoa, että voimme valita Riitan kunniajäseneksemme.