Väitös 7.4.2017: Lihavuus vanhoista vanhimmilla: Kehon painoindeksin ja vyötärönympäryksen yhteys toimintakykyyn ja kuolleisuuteen, Tampereen yliopisto

LitM Inna Liskon väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa 7.4.2017.

Alhainen kehonpaino on 90-vuotialla suurempi huolenaihe kuolleisuuden kannalta kuin yleinen lihavuus. Väitöstutkimuksen keskeinen löydös kuitenkin oli, että keskivartalolihavuus oli yhteydessä niin kuolleisuuteen kuin huonompaan toimintakykyyn etenkin naisilla.

Lihavuuden terveyshaitoista on vahvaa tutkimusnäyttöä aina keski-ikäisiin saakka. Monissa ikääntyneitä koskevissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että ylipainoisilla tai lihavilla on alhaisempi riski kuolla kuin normaalipainoisilla. Toisaalta lihavuus on yhteydessä heikompaan toimintakykyyn niin nuorilla kuin vanhoilla. Lihavuuden yhteydestä kuolleisuuteen ja toimintakykyyn tiedetään kuitenkin vain vähän vanhoista vanhimmilla eli 85-vuotiailla ja sitä vanhemmilla, jotka ovat nopeimmin kasvava väestöryhmä länsimaissa.

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yleistä lihavuutta kuvaavan kehon painoindeksin ja keskivartalolihavuutta kuvaavan vyötärönympäryksen yhteyksiä toimintakykyyn ja kuolleisuuteen 90-vuotiailla. Lisäksi selvitettiin tulehdustason ja lihavuuden yhteisiä yhteyksiä kuolleisuuteen. Tutkimuksessa käytettiin Tampereella kerättyä Tervaskannot 90+ -tutkimuksen aineistoa, jossa oli mukana 569 osallistujaa.

Tutkimuksen mukaan pisimpään elivät naisista ne, joilla pieni vyötärönympärys oli yhdistettynä ylipainoon (painoindeksi 25.0‒29.9 kg/m2) tai alhaiseen tulehdustasoon, joka kuvastaa vähäistä sairauskuormaa. Miehiä kyseisissä tarkasteluissa oli vain vähän, mutta heillä pieni vyötärönympärys ja normaali paino (painoindeksi 18.5‒24.9 kg/m2) olivat yhteydessä kohonneeseen kuolleisuusriskiin tulehdustasosta riippumatta.

Naisilla, joilla oli suuri vyötärönympärys, oli usein myös heikko toimintakyky. Hyvän toimintakyvyn omaavilla yleinen lihavuus tai keskivartalolihavuus eivät kuitenkaan ennustaneet toiminnanvajavuuksien ilmaantumista. Päivittäistoimintojen vaikeuksia ilmaantui pikemminkin naisille, joiden vyötärönympärys oli pieni.

Väitöstutkimuksen tulokset korostavat alhaiseen painoon liittyviä riskejä. Aliravitsemusta ja alhaista proteiininsaantia tulisi terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa seuloa aktiivisemmin ja ravitsemuksellista tukea tulisi tarjota herkästi.

Inna Lisko on syntynyt Raahessa ja hän on suorittanut liikuntatieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa.

Linkit