Tutkimusprojekteja

Tähän osastoon kerätään suomalaisten geriatriaan liittyvien tutkimusprojektien esittelyjä sekä niiden kotisivujen osoitteita. Jos haluat oman geriatriaan liittyvän projektisi mukaan listalle, lähetä sähköpostia Timo Strandbergille.

Suomessa

DEBATE-projekti

DEBATE-tutkimus. Voidaanko valtimosairauksia ehkäistä 80-vuotiaana? Hyksin geriatrian klinikassa vuonna 2000 alkaneessa satunnaistetussa ja kontrolloidussa DEBATE (Drugs and Evidence-Based Medicine in the Elderly)-tutkimuksessa keskeinen tavoite on ollut selvittää, voidaanko yli 74-vuotiaiden valtimotautipotilaiden tehostetulla valtimotautien ehkäisyohjelmalla vielä saavuttaa terveyshyötyjä ja kohentaa elämänlaatua. Tutkimus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, koska iäkkäät potilaat on aiemmin yleensä jätetty tällaisten tutkimusten ulkopuolelle. DEBATEn ”trial design” on julkaistu vuonna 2001 American Heart Journalissa ja 1. vuoden tulokset vuonna 2003 European Heart Journalissa. Varsinaisesti DEBATE käynnistettiin jo vuonna 1998 Helsingissä laajalla väestöotannalla ja kirjekyselyllä, jonka perusteella varsinaiseen hoitotutkimukseen otettiin 400 kotona-asuvaa keskimäärin 80 vuotiasta miestä ja naista, jotka sairastivat jotakin valtimotautia (sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti, alaraajojen valtimotauti). Potilaat satunaistettiin kolmeksi vuodeksi kahteen ryhmään: ns. tavanomaisen hoidon ryhmään (201 potilasta), johon kuuluvat kävivät vain vuosittain tutkimushoitajan luona, sekä hoitoryhmään (199 potilasta), joka kävi tarpeen mukaan myös tutkijageriatrin vastaanotolla (yleensä useita kertoja vuodessa) ja joiden hoito pyrittiin kaikin tavoin optimoimaan ja vastaamaan valtimotautien nykyisiä hoitosuosituksia. Tutkimuksen hoitovaihe on päättynyt vuoden 2003 lopussa, ja tulosten analyysit on aloitettu. Paitsi varsinaista hoitotutkimusta, DEBATEn aineistoa on käytetty hyväksi useissa lisäprojekteissa. On selvitetty näiden iäkkäiden valtimotautipotilaiden käsityksiä sydänelvytyksestä ja ylipäänsä elämän loppuvaiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Koska DEBATE:ssa on tehty lähtövaiheessa ja vuosittain laajat kognitiivisen toiminnan testit, antaa tämä mahdollisuuksia moniin tutkimuksiin. Tähän mennessä on todettu erittäin mielenkiintoinen yhteys eräiden virusinfektioiden ja dementian välisestä yhteydestä Tämä havainto on johtamassa jatkotutkimuksiin ja mahdollisesti myös kansainväliseen yhteistyöhön. DEBATE:ssa on kerätty myös runsaasti tietoa mm. vanhojen valtimotautipotilaiden elämänlaatuun, ravitsemukseen ja psykososiaalisiin seikkoihin liittyvistä tekijöistä. Suunnitteilla on lisäksi vanhuusiän lääkevasteisiin (statiinit, asetosalisyylihappo) liittyviä tutkimuksia. DEBATE-tutkimuksen tausta-aineistoa on tähän mennessä hyödynnetty varsin vähän. Vuoden 1998 kirjekyselyn tiedoista on tähän mennessä julkaistu muutamia lähinnä vanhusten lääkehoitoon liittyviä artikkeleja kansainvälisissä lääketieteen lehdissä. Tausta-aineiston kuolleisuus selvitetään ja kirjekysely uusitaan vuonna 2004, jolloin voidaan vertailla hoitotutkimuksen osallistuneiden tilannetta.

timo.strandberg@hus.fi

Dementoituneen käyttäytymisen tutkiminen

Hopearannassa suoritettiin tutkimus häiritsevästä käyttäytymisestä dementoituneilla. Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa millaiset tilanteet aiheuttavat häiritsevää käyttäytymistä sekä tietoa vuorokauden aikojen vaikutuksista käyttäytymisen ilmenemismuotoihin. Nyt tarvitsemme vertailtavaa tietoa muiden hoitopaikkojen/hoitajien kokemuksista. Kyselyyn voi vastata Kari Pukkilan kotisivulla.

http://www.kolumbus.fi/kari.pukkila

Gellman-hanke

Geriatriaan erikoistunut laaja-alainen liikkuva moniammatillinenauttamisen ja neuvonnan keskus. Hankkeen avulla on tarkoitus kehittää Raahen seutukunnassa sosiaalitoimen ja terveystoimen menettelytapoja palvelemaan vanhusasiakasta saumattomasti. Samalla käynnistetään tietotekniikkaa hyödyntävää toimintaa vanhustenhuollossa sekä tehostetaan toimintaa Geriatrisen keskuksen ja yöpartion avulla.

Esite (PDF, 13 kB), projektikuvaus (PDF, 95 kB).

Gellman Aikuisneuvola 2004 tulokset (PDF, 277kB)

Muistin arviointi ja RAVA-arviointi (power point, 266kB)

Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke

Vanhustyön keskusliitto on vuonna 2003 käynnistänyt laajan, Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman geriatrisen kuntouksen tutkimusprojektin. Siinä pisimmällä ovat vanhusten yksinäisyyttä ja omaishoitajia koskevat hankkeet. Projektiin liittyy myös afasiakuntoutusta koskeva hanke. Näitä esittelevä tutkimusraportti on ilmestynyt Vanhustyön keskusliiton kustantamana (Tutkimusraportti 1: Kuntoutushankkeen tausta ja suunnittelu)

http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi

Helsingin Johtajatutkimuksen pitkäaikaisseuranta

Helsingin Johtajatutkimuksen pitkäaikaisseuranta. Mikä selittää onnistunutta vanhenemista? Pakkautuvatko sairaudet? Hyksin geriatrian klinikka ja neuroklinikka Vanhukset eivät sairauksineen synny tyhjästä. Kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien juuret ovat keski-iässä ja vieläkin kauempana, jopa sikiökaudella saakka. Tämä tekee välttämättömäksi elinkaariajattelun, ja tätä edustaa Helsingin Johtajatutkimuksen 1960-luvulta alkanut pitkäaikaisseuranta. Tavoitteina on tutkia tarkemmin tässä aineistossa (alunperin 3490 vuosina 1919-34 syntynyttä miestä) iäkkäiden tärkeimpien sairauksien ja toimintakyvyn heikentäjien - sydän- ja verisuonisairauksien ja kognitiivisten häiriöiden - etiologiaa, ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia sekä vaikutusta elämänlaatuun. Erityisen kiinnostavia ovat elämänaikaisten riskitekijöiden, mm. painonnousun, verenpaineen, kolesterolin ja alkoholinkäytön heijastukset vanhuusikään. Tutkimuksissa käytetään uusinta teknologiaa. Aineiston kuolleisuus on selvitetty vuoteen 2002, ja elossaoleville vajaalle 2000:lle - nyt keskimäärin 75 vuotiaalle miehelle - on tehty 2 kirjekyselyä, vuosina 2000 ja 2003. Vastausprosentti on ollut erinomainen, yli 80. Vuoden 2003 tutkittiin lisäksi verinäyttein ja muistitestillä noin 650 pääkaupunkiseudulla asuvaa miestä. Heistä 131 miestä on lisäksi käynyt perusteellisissa tutkimuksissa Meilahden sairaalassa. Keskeisenä tavoitteena on selvittää keski-iän riskitekijöiden vaikutuksia aivojen toimintaan. Näiden tulosten analysointi on vasta alkuvaiheessaan. Keskeiset tutkimuskysymykset - Kokonaisuutena Johtajatutkimuksen seuranta antaa perspektiiviä siihen, miten keski-iässä todettavat ja vielä hoidettavat riskitekijät heijastuvat vanhuusiän toimintakykyyn ja kognitiiviseen funktioon. Tällaista tietoa tarvitaan motivoimaan elintapamuutoksia ja riskitekijöiden hoitoa jo nuorella iällä. Projektin seuranta antaa myös vastauksia siihen vanhenevan yhteiskunnan keskeiseen kysymykseen, miten toimintakykyä voidaan parhaiten säilyttää mahdollisimman myöhäiseen ikään. Seurantaa vielä jatkamalla saadaan myös valaistusta sairauksien pakkautumisteorian (compression of morbidity) paikkansapitävyydestä. Tämän teorian mukaan eliniän pidentyminen ei johdakaan sairastamisajan pidentymiseen. - Johtajatutkimuksen epidemiologisessa osassa on saatu alustavaa tietoa siitä, että vanhuusiän elämänlaatuun vaikuttaa merkitsevästi se, miten painoindeksi on muuttunut varhaisessa keski-iässä - ei niinkään painoindeksi sellaisenaan. Jatkotutkimuksissa selvitetään mekanismeja: millaisia erityispiirteitä on niissä yksilöissä joiden paino ei lisäänny tai lisääntyy vain vähän ikääntyessä. Tällä tutkimuksella on keskeisiä yhteyksiä glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan. - Alkoholinkäyttö lisääntyy Suomessa, toisaalta alkoholiin liitetään myös terveyden kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia. Johtaja-aineistossa voidaan erilaisen alkoholinkäytön vaikutuksia kuoleisuuteen, elämänlaatuun ja esim. kognitiiviseen toimintaan tarkastella tutkimusjoukossa, jossa sosiaaliluokan sekoittavat tekijät eivät häiritse. - Seerumin kolesteroli on keskeinen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä. Tässä aineistossa on tietoa kolesterolista hyvin pitkältä aikaväliltä ja sen muutoksia voidaan yhdistää kuolleisuuteen, elämänlaatuun ja glukoosiaineenvaihdunnan muutoksiin. Aineistoa voidaan käyttää myös aivan uusien, geenitason mekanismien selvittämiseen mm. kolesterolin imeytymisen osalta. Seerumin serebrosterolin (”aivokolesteroli”) on todettu heijastavan aivojen kolesteroliaineenvaihduntaa ja se kohoaa dementoivien sairauksien alkuvaiheessa. Tässä tutkimuksessa serebrosteroli on mahdollista yhdistää aiempiin kolesterolitasoihin että tämän hetken kognitiiviseen toimintaan ja aivojen kuvantamislöydökseen, ja näin saada uutta tietoa kolesteroliaineenvaihdunnan ja kognitiivisen toimintojen välisistä yhteyksistä.

timo.strandberg@hus.fi

HYVET - iäkkäiden verenpainetutkimus

Yli 80-vuotiaiden ikäryhmä on kovaa vauhtia kasvamassa. Verenpaineen hoidon hyödyistä vanhuksilla on selkeä näyttö. Kuitenkin näissä tutkimuksissa yli 80-vuotiaiden osuudet ovat olleet pieniä, eikä johtopäätöksiä diastolisen verenpaineen hoidon hyödystä tai mahdollisista haitoista voida pitävästi osoittaa näin iäkkäillä kohonneen.. Hyvet-tutkimuksen tarkoituksena on ensisijaisesti selvittää, voidaanko hoitamalla koholla olevaa verenpainetta estää uusien aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantumista, toissijaisesti tutkitaan mahdollisuutta vähentää kardiovaskulaarikuolleisuutta. Tärkeään tutkimukseen etsitään tutkijalääkäreitä Suomesta. Jos olet työssäsi tekemisissä vanhusten kanssa ja ajattelisit että omien potilaidesi joukosta voisi löytyä sopivia potilaita 5-10, ota yhteyttä Riitta Antikaiseen, Kontinkankaan sairaala. Pl 8. 90015 Oulun kaupunki. Yhteyden saa myös tutkimushoitajan kautta: Sirkku Vanttaja puh 040-5748978

IKÄ-hanke

Ikäihmisten kuntoutuksen vaikuttavuustutkimus (IKÄ-hanke) on Kelan, Kuntaliiton sekä Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhteistyössä suunnittelema tutkimus, jossa selvitetään Kelan toteuttaman ikäihmisten kuntoutuksen vaikuttavuutta, kuntoutusprosesseja sekä kustannus-vaikuttavuutta. Mukana on 41 kuntaa ja 7 kuntoutuslaitosta ympäri maata. Hypoteesina on, että kuntoutusinterventio pidentää sitä aikaa, jonka vanhus pystyy asumaan kotona.

Alkumittaukset tehtiin vuonna 2002. Tutkitut satunnaistettiin kuntoutukseen osallistuviin ja verrokkeihin, jotka ovat kunnan normaalien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piirissä. Seurantamittaukset tehdään vuonna 2003. Asumisen ja palvelujen käytön seuranta jatkuu vuoteen 2007 saakka. Ensimmäinen, hankkeen ja sen menetelmät sekä alkututkimuksen tulokset esittelevä raportti ilmestyy vuoden 2003 kuluessa.

katariina.hinkka@kela.fi

Ikäihmisten kuntoutusneuvola -projekti

Ikäihmisten kuntoutusneuvola -projekti Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen projektissa kehitettiin vuosina 2000-2004 Raha-automaattiyhdistyksen tuella preventiiviseen kuntoutukseen liittyvä ikäihmisten kuntoutusneuvolan toimintamalli. Vuosina 2005-2007 jatketaan toimintamallin eri palveluprosessien (vastaanottotoiminta, kartoittava kotikäynti, asiantuntijapalvelut, tietopalvelu) kuvaamista ja dokumentoimista tuotteistusprosessin eri vaiheiden kautta aina kustannuslaskentaan ja markkinointiin. Päämääränä on tarjota kunnille mahdollisimman helposti sovellettava ikäihmisten kuntoutusneuvolan palvelukokonaisuus ja toimintamalli ikäihmisten ehkäisevään toimintaan. Projektiin liittyvät julkaisut, arviointiraportit ja opinnäytetyöt on julkaistu yhdistyksen internet-sivuilla: www.kuntoutukseney.fi. Lisätiedot:oili.harri-lehtonen@kuntoutukseney.fi.

http://www.kuntoutukseney.fi

KUUSVIISPLUS –palveluohjausprojekti

KUUSVIISPLUS -palveluohjausprojekti äskettäin eläkkeelle jääneille on Miina Sillanpään Säätiön koordinoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke vuosina 2003 – 2005. Mukana on viisi kuntoutuskeskusta: Kunnonpaikka, Kuntoutus Peurunka, Kuntou-tuskeskus Kankaanpää, Kruunupuisto – Punkaharjun Kuntoutuskeskus ja Siuntion Kuntoutumiskeskus ja 25 kuntaa. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan tietoista ja suunnitelmallista toimintakyvyn ylläpitämistä ja kehittää gerontologisen varhaisprevention yhteistyömalli kuntien, kuntoutuskeskusten ja järjestöjen verkostoja hyödyntäen. Vuosina 2004 - 2005 projektissa toteutetaan seurantatutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, miten interventioon osallistuminen vaikuttaa eläkeläisten asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen, toimintakyvyn riskitekijöihin ja henkilökohtaisten hyvinvointisuunnitelmien toteutumiseen. katri.korolainen@miinanhoitolat.fi http://www.miinasillanpaansaatio.fi

http://www.miinasillanpaansaatio.fi

Lähde-projekti

Oulussa on aloitettu huhtikuussa 2001 Lähde-projekti, jonka tarkoituksena on aktivoida ikääntyneet harrastamaan terveysliikuntaa ja muodostamaan sosiaalisia verkostoja. Toiminnan tavoitteena on siis sekä fyysisen että psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääminen. Vuodenvaihteessa 2004 on projektissa väliarviointi menossa ja sen valmistuessa tulee lisää tietoa. Huhtikuu 2004: Lähde-projektin väliarviointi on nyt valmistunut ja löytyy tuolta www-sivuiltamme kohdasta linkit.

johanna.ruokola@odl.fi

http://www.lahdeprojekti.com

Liedon iäkkäät -tutkimus

Liedon iäkkäitä koskeva tutkimus on 65 vuotta täyttäneeseen väestöön suunnattu kliinisepidemiologinen pitkittäistutkimus, jonka tutkimuskohteena ovat yleiset vanhuusiän sairaudet. Näiden sairauksien kliinisiä piirteitä, epidemiologiaa ja merkitystä toimintakyvylle ja elämänlaadulle tutkitaan yliopistojen, Kansanterveyslaitoksen ja Härkätien terveyskeskuksen yhteistyönä.

http://www.utu.fi/med/yleislaak/lieproj.html

Research in clinical geriatrics in Finland

A multicenter, multidimensional study has been recently launched by the Finnish geriatricians who are responsible for geriatric research at all Finnish universities (Collaborative Study Group of Finnish Geriatricians (COGFIG)). Lisätietoja / More information

timo.strandberg@hus.fi

Seerumin kystatiini C munuaistoiminnan mittarina iäkkäässä väestössä

Turun yliopisto, kliininen laitos, yleislääketiede ja kliininen kemia Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislääketieteen yksikkö ja keskuslaboratorio Härkätien terveyskeskus, Lieto.

Lähtökohdat: Väestön vanhetessa ja diabeettisen nefropatian esiintyvyyden lisääntyessä iäkkäiden munuaistoiminnan arvioimisen merkitys korostuu. Ihanteellista kliiniseen työhön soveltuvaa glomerulusfiltraation (GFR) määritysmenetelmää ei ole käytettävissä ja nykyisten menetelmien puutteet korostuvat nimenomaan iäkkäillä. On esitetty että seerumin kystatiini C (Cys C) olisi parempi GFR:n indikaattori kuin seerumin kreatiniini (SCreat).

Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Cys C:n käyttökelpoisuutta GFR:n märitysmenetelmänä iäkkäässä väestössä ja verrata sitä muihin käytössä oleviin munuaistoimintaa mittaaviin laboratoriokokeisiin.

Aineisto ja menetelmät: Aineisto koostui 1260:stä iäkkäästä (keski-ikä 74 vuotta; vaihteluväli 64-100 vuotta) henkilöstä, jotka olivat kotoisin varsinaissuomalaisesta Liedon kunnasta. Cys C:lle määritettiin ikäryhmäspesifiset viitearvot. Alentuneen munuaistoimnnan esiintyvyyttä ja ennustekijöitä tutkittiin Cys C:n, SCreat:n, Cockcroft-Gault (CG) ja Modification of Diet in Renal Disease (MDRD) Study GFR-estimaattien sekä virtsan albumiini-kreatiniini suhteen (ACR) avulla.

Tulokset: Cys C pitoisuudet nousivat merkitsevästi iän myötä sekä terveillä että monisairailla henkilöillä, mutta SCreat:n ja iän välillä ei todettu riippuvuutta terveillä. Mikroalbuminurian ja Cys C:n, mutta ei SCreat:n, välillä todettiin merkitsevä riippuvuus. Kortisonihoito nosti Cys C pitoisuuksia merkitsevästi. Ikäryhmäspesifiset Cys C:n viitearvot olivat korkeammat kuin aikuisväestölle määritetyt viitearvot. Suurimmalla osalla niistä, joilla todettiin epäsuhta kohonneiden Cys C pitoisuuksien ja vain lievästi alentuneiden MDRD kaavan mukaisten GFR-estimaattien välillä oli rajoituksia fyysisessä toimintakyvyssä. Verrattuna verenpainetautiin diabeteksella todettiin selvempi Cys C- ja SCreat-pitoisuuksia nostava vaikutus 80 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, kun taas verenpainetaudin vaikutus oli selvempi alle 80-vuotiailla. Diabeetikoilla seeruminäytteisiin perustuvat GFR-indikaattorit ja mikroalbuminuria tunnistivat munuaisvaurion kyseisen potilasryhmän eri segmenteissä. Päätelmät: Verrattuna SCreat:iin ja SCreat:iin perustuviin GFR-estimaatteihin Cys C on käyttökelpoisempi GFR:n määritysmenetelmä iäkkäillä, etenkin vanhimmissa ikäluokissa sekä toimintarajoitteisilla.

Avainsanat: Albumiini-kreatiniini suhde, diabetes, glomerulusfiltraatio, ikääntyneet, kreatiniiniin perustuvat laskentakaavat, seerumin kreatiniini, seerumin kystatiini C.

Elise Wasén elise.wasen@utu.fi

Toimintamalleja ikäihmisten liikuntaan

Keravalla on vuodesta 1997 lähtien kehitelty toimintaa ikäihisten sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Toiminta on käynnistynyt Ray:n tukemana projektina ja siihen on liitetty fyisoterapian progradututkimuksia ( 3 hanketta, joista yksi valmis). Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää toimintamalleja ikäihmisten liikuntaan. Ryhmiin osallistujat (syksyllä 2000 noin 70 osallistujaa) testataan alkutilanteessa liikunnallisen tason selvittämsieksi. Sen jälkeen määritellään yhteisesti kuntoilijan kanssa tavoitteet ja liikuntaryhmä. Liikuntaryhmät (syksyllä 2000 16 eri ryhmää) kokoontuvat viikottain, kahden viikon ryppäissä tai muussa rytmissä. Liikuntaryhmiin on liitetty ns. kotiharjoitteluosuus, jota on kiitettävästi toteutettu. Vetäjinä toimivat fysioterapeutti, kuntohoitaja, lähihoitaja (saanut ohjauksen) sekä joskus toimintaterapeutti.

Keravan palvelutalosäätiö: Timontie 4 04200 Kerava Projektivastaava Terhi Ahlfors tai toiminnanjohtaja Päivi Nurmi-Koikkalainen puh. 09-2745540 paivi.nurmikoi@viertola.inet.fi

Vanhusten kaatumistapaturmien ennaltaehkäisy

Vuonna 1997 Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö käynnisti yhteistyössä Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä liikuntaviraston kanssa hankkeen vanhusten kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi. Lisätietoja

sari.lehtola@oamk.fi

Vanhusten liikuntaryhmäprojekti Espoossa 2000

Espoossa on käynnissä projekti liikunnallisesti huonokuntoisten vanhusten parissa. Fysioterapeuttien vetämissä ryhmissä vahvistetaan David Senior line kuntosalilaitteilla alaraajoja ja erilaisilla tasapainoharjoitteilla kehon hallintaa. Keski-ikä ryhmissä on yli 80v ja ryhmäläiset ovat moniongelmaisia. Ryhmät toimivat keväällä 10 viikkoa ja syksyllä toiset 10 viikkoa. Osallistujat ovat samat, että saadaan seurantaa ryhmän, tauon ja uusinnan vaikutuksista. Lisätietoja.

Sivu päivitetty 19.10.2005 17:30