Koulutus lisää aivokapasiteettia vanhana

Tuore amerikkalainen tutkimus tukee teoriaa aivojen reservikapasiteetin suojaavasta vaikutuksesta Alzheimerin taudilta, ja että koulutus lisää tätä kapasiteettia. Aivojen neuropatologiseen tutkimukseen perustuva Alzheimerin taudin diagnoosi oli tehty 2372:lle potilaalle käyttäen yhtä tai useampaa kolmesta kriteeristä. Näitä tuloksia verrattiin kliiniseen tilaan, joka oli tiedossa viimeisen elinvuoden ajalta. Osoittautui, että kriteeristä riippuen 12-19 % ei kuitenkaan ollut kliinisesti dementoituneita, vaikka aivotutkimuksen tuloksen mukaan näin olisi luullutkin. Tosin vajaalla kolmanneksella oli kuitenkin havaittavissa jonkinasteisia muistihäiriön merkkejä.
Koulutusvuosien ja kliinisen dementian välillä oli tässäkin tutkimuksessa selvä yhteys. Pitempi koulutus kuitenkin suurensi aivopatologian ja kliinisen tilan välistä eroa. Toisin sanoen koulutus auttaa aivoja kokonaisuutena paremmin kestämään vauriotekijöitä, kuten Alzheimerin tautiin liittyviä aivomuutoksia. Se mitä neuropatologi näkee mikroskoopissa kuoleman jälkeen ei välttämättä ole yhteydessä potilaan älylliseen toimintakykyyn elämän aikana.
Miten koulutuksen dementialta suojaava vaikutus välittyy? Johtaako koulutus aivojen suurempaan kokoon, vai tiuhempaan hermoverkostoon. Selittyykö vaikutus hermosoluverkoston tehokkaammalla ja joustavammalla käytöllä. Vai olisiko kuitenkin niin, että proksimaalisemmat tekijät, kuten geenit tai sikiökautinen ohjelmoituminen, edesauttavat sekä hyvän aivoreservin muodostumista että todennäköisyyttä kouluttautua? Hankittujen valmiuksien merkityksestä kertovat tutkimukset, joissa kognitiivista kapasiteettia on kohennettu harjoituksen avulla. Kliininen vanhuusiän dementia on joka tapauksessa yleensä monen tekijän summa. Aivoja kannattaa suojella ja toisaalta harjoittaa aivojumppaa koko elämän ajan.

Roe ym. Neurology 2007;68:223-8