Alzheimerin taudin ehkäisy ja hoito - uusia tuloksia

Uusia lääkehoitoja Alzheimerin tautiin etsitään jatkuvasti, mutta varsinaista läpimurtoa ei tullut esiin kansainvälisessä Alzheimerkongressissakaan heinäkuussa Chicagossa (International Conference on Alzheimer's Disease and Related Disorders, Chigaco USA, heinäkuu 2008).Tuloksia on julkaistu myös Lancetissa. Tämän vuoden aikana ovat kahteen keskeiseen patogeneettiseen komponenttiin – amyloidin kertymiseen ja valtimomuutoksiin – vaikuttavat hoidot tuottaneet ainakin näennäisiä pettymyksiä. ”Amyloidirokotukseen” (immunisaatio amyloidi-beeta-peptidiä vastaan) on asetettu paljon toiveita, koska sillä voidaan tehokkaasti poistaa amyloidikertymät koe-eläinten aivoista. Vaikka näin tapahtui myös ihmisellä, ei amyloidirokotus kuitenkaan estänyt dementoitumista ja neurodegeneraation etenemistä (Holmes ym. Lancet 2008;372:216-23). Sakkautuvaa amyloidia vähentävällä fluritsaanillakaan ei saavutettu odotettua tulosta. Ovatko amyloidikertymät siis vanhuusiän Alzheimerin taudissa vain viaton sivulöydös?? Vai riippuuko hoidon hyöty taudin vaiheesta? Sen sijaan neurofibrillivyyhtejä aiheuttavaan tau-proteiiniin vaikuttavasta hoidosta metyleenisinellä (rember) on saatu erittäin innostavia, mutta hyvin hyvin alustavia tuloksia. Metyleenisini on vanha lääkeaine, mutta tässä tapauksessa sen annosteluun liittynee monia sudenkuoppia, ja tutkimuksia tarvitaan selvästi lisää.

Valtimotautien riskitekijöiden – kohonnut verenpaine ja kolesteroli – j on epidemiologisissa tutkimuksissa todettu ennustavan pitkällä tähtäimellä Alzheimerin tautia. LEADe-tutkimuksessa (Feldman, American Academy of Neurology, 60th Annual Meeting, April 16, 2008) suuriannoksinen atorvastatiinihoito 18 kuukauden ajan ei ollut lumetta parempi estämään taudin etenemistä, kun se Alzheimerpotilailla yhdistettiin donepetsiilihoitoon (vaikka atorvastatiini saattoikin hidastaa hippokampuksen volyymin pienenemistä). HYVET-tutkimuksessa yli 80-vuotiaiden verenpaineen hoito (indapamidi + perindopriili) esti aivohalvauksia ja vähensi kokonaiskuolleisuutta. Verenpainehoitoon liittyi myös 14 % vähenemä dementian ilmaantumisessa – mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (Peters ym. Lancet Neurology,2008 ePub). Kuitenkin yhdistettynä muihin verenpainelääketutkimuksiin voitiin todeta myös maagisen p-arvon < 0.05 alittava dementiatapaustenvähentyminen. Tätä voidaan pitää itse asiassa ihmeenä huomioiden verenpainetutkimusten dementian kehittymisen kannalta hyvin lyhyet seuranta-ajat.

AKE-lääkkeet donepetsiili, galantamiini, rivastigmiini sekä memantiini ovatkin edelleenkin Alzheimerin taudin käypää hoitoa, joka toisilla tehoaa paremmin toisilla huonommin. Tämän hoitolinjan kliinisestä hyödystä saatiin lisätodisteita satunnaistetusta tutkimuksesta, jossa vertailtiin lumehoitoon epäselektiivistä antihistamiinia dimebonia, jolla on kolinesteraasia inhiboivia ja neuroprotektiivisia vaikutuksia (Doody ym. Lancet 2008;372:207-215).

http//:www.alz.org/ICAD