Helsingin Johtajatutkimuksen pitkäaikaisseuranta

Helsingin Johtajatutkimuksen pitkäaikaisseuranta. Mikä selittää onnistunutta vanhenemista? Pakkautuvatko sairaudet? Hyksin geriatrian klinikka ja neuroklinikka Vanhukset eivät sairauksineen synny tyhjästä. Kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien juuret ovat keski-iässä ja vieläkin kauempana, jopa sikiökaudella saakka. Tämä tekee välttämättömäksi elinkaariajattelun, ja tätä edustaa Helsingin Johtajatutkimuksen 1960-luvulta alkanut pitkäaikaisseuranta. Tavoitteina on tutkia tarkemmin tässä aineistossa (alunperin 3490 vuosina 1919-34 syntynyttä miestä) iäkkäiden tärkeimpien sairauksien ja toimintakyvyn heikentäjien - sydän- ja verisuonisairauksien ja kognitiivisten häiriöiden - etiologiaa, ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia sekä vaikutusta elämänlaatuun. 


Erityisen kiinnostavia ovat elämänaikaisten riskitekijöiden, mm. painonnousun, verenpaineen, kolesterolin ja alkoholinkäytön heijastukset vanhuusikään. Tutkimuksissa käytetään uusinta teknologiaa. Aineiston kuolleisuus on selvitetty vuoteen 2002, ja elossaoleville vajaalle 2000:lle - nyt keskimäärin 75 vuotiaalle miehelle - on tehty 2 kirjekyselyä, vuosina 2000 ja 2003. Vastausprosentti on ollut erinomainen, yli 80. Vuoden 2003 tutkittiin lisäksi verinäyttein ja muistitestillä noin 650 pääkaupunkiseudulla asuvaa miestä. Heistä 131 miestä on lisäksi käynyt perusteellisissa tutkimuksissa Meilahden sairaalassa. Keskeisenä tavoitteena on selvittää keski-iän riskitekijöiden vaikutuksia aivojen toimintaan. Näiden tulosten analysointi on vasta alkuvaiheessaan. Keskeiset tutkimuskysymykset - Kokonaisuutena Johtajatutkimuksen seuranta antaa perspektiiviä siihen, miten keski-iässä todettavat ja vielä hoidettavat riskitekijät heijastuvat vanhuusiän toimintakykyyn ja kognitiiviseen funktioon. Tällaista tietoa tarvitaan motivoimaan elintapamuutoksia ja riskitekijöiden hoitoa jo nuorella iällä. Projektin seuranta antaa myös vastauksia siihen vanhenevan yhteiskunnan keskeiseen kysymykseen, miten toimintakykyä voidaan parhaiten säilyttää mahdollisimman myöhäiseen ikään. Seurantaa vielä jatkamalla saadaan myös valaistusta sairauksien pakkautumisteorian (compression of morbidity) paikkansapitävyydestä. Tämän teorian mukaan eliniän pidentyminen ei johdakaan sairastamisajan pidentymiseen. - Johtajatutkimuksen epidemiologisessa osassa on saatu alustavaa tietoa siitä, että vanhuusiän elämänlaatuun vaikuttaa merkitsevästi se, miten painoindeksi on muuttunut varhaisessa keski-iässä - ei niinkään painoindeksi sellaisenaan. 


Jatkotutkimuksissa selvitetään mekanismeja: millaisia erityispiirteitä on niissä yksilöissä joiden paino ei lisäänny tai lisääntyy vain vähän ikääntyessä. Tällä tutkimuksella on keskeisiä yhteyksiä glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan. - Alkoholinkäyttö lisääntyy Suomessa, toisaalta alkoholiin liitetään myös terveyden kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia. Johtaja-aineistossa voidaan erilaisen alkoholinkäytön vaikutuksia kuoleisuuteen, elämänlaatuun ja esim. kognitiiviseen toimintaan tarkastella tutkimusjoukossa, jossa sosiaaliluokan sekoittavat tekijät eivät häiritse. - Seerumin kolesteroli on keskeinen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä. Tässä aineistossa on tietoa kolesterolista hyvin pitkältä aikaväliltä ja sen muutoksia voidaan yhdistää kuolleisuuteen, elämänlaatuun ja glukoosiaineenvaihdunnan muutoksiin. Aineistoa voidaan käyttää myös aivan uusien, geenitason mekanismien selvittämiseen mm. kolesterolin imeytymisen osalta. Seerumin serebrosterolin (”aivokolesteroli”) on todettu heijastavan aivojen kolesteroliaineenvaihduntaa ja se kohoaa dementoivien sairauksien alkuvaiheessa. Tässä tutkimuksessa serebrosteroli on mahdollista yhdistää aiempiin kolesterolitasoihin että tämän hetken kognitiiviseen toimintaan ja aivojen kuvantamislöydökseen, ja näin saada uutta tietoa kolesteroliaineenvaihdunnan ja kognitiivisen toimintojen välisistä yhteyksistä. 


timo.strandberg@helsinki.fi